Todella monien pienten lasten mobiilipelien esittelyteksteissä luvataan pelin olevan opettavainen ja kehittävän erilaisia taitoja. Lupauksilla yritetään tietenkin järkeen vetoamalla houkutella vanhempia lataamaan peli. ”Tämä ei ole vain hauskanpitoa, vaan lapsesi hyötyy tästä!”

Mutta opettavatko pelit todella?

Noh, ellei peli satu olemaan sisällöltään suoranaisesti lapsille haitallinen, pitää lupaus varmasti teknisesti ottaen useimmiten paikkansa. Lapset oppivat ja kehittyvät leikkiessään eikä digitaalisilla leluilla leikkiminen varmastikaan ole poikkeus tähän.

Pikku Kakkosen sovellus on hyvää tekemistä.

On sitten eri asia, voiko pelin sanoa todella opettavan jotakin tiettyä taitoa. Ainakin on syytä suhtautua vähintäänkin kriittisesti ajatukseen, että lapselle vain lataisi pelin ja kas, viikon päästä hän osaisi maagisesti paitsi lukea ja kirjoittaa myös puhua viittä eri kieltä.

Lähtökohtaisesti ajattelen, että pienten, alle kouluikäisten lasten kohdalla oppimispeli on vain väline oppimiseen, ei opettaja. Peli innostaa aiheen pariin, aikuinen viimeistelee oppimisen olemalla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa.

Pelaaminen saattaa silti olla joillekin lapsille hyvinkin motivoiva tapa harjoitella uusia taitoja. Oma lapseni esimerkiksi oppi lukemaan hyvin pitkälti pelien avustuksella. Sattui löytymään lasta kiinnostava peli juuri oikeaan aikaan, kun kirjaimet alkoivat kiinnostaa.

Erilaisten pelien testaaminen oman lapsen kanssa kannattaa jo ihan vain pelkän hauskanpidonkin takia. Listaan tähän postaukseen kuitenkin ihan erikseen opettavaisia pelityyppejä, ja omia näkemyksiäni siitä, kuinka niiden avulla voi halutessaan auttaa lasta oppimaan.

Selkeästi opetustarkoitukseen suunnitellut pelit

Hyvät matikka- tai kirjainpelit tai vaikkapa kieliä opettavat pelit ovat hyvää lisäharjoitusta, kun kyseisen taidon opettelu on lapselle ajankohtaista.

Yksinkertaisimmillaan pelissä voidaan harjoitella numerot 1-10 leikin ohessa, kunnianhimoisimpien opetusäpsien suunnittelussa taas on käytetty apuna kasvatusalan ammatilaisia ja eteneminen on systemaattista. Tällöin lapsi tarvitsee useimmiten myös aikuisen tukea ja kannustusta jaksaakseen edetä tehtävästä toiseen. 

Matikkapelit ja kirjainpelit voivat opettaa ihan oikeita asioita. Tehtävät ovat usein konkreettisia, ja niissä harjoitellaan vaikkapa piirtämään sormella kirjaimia, laskemaan ääneen numeroita tai ratkaisemaan pulmatehtäviä. Taso kuitenkin vaihtelee eri sovellusten välillä suuresti eivätkä kaikki opettavaiset pelit lunasta lupauksiaan.

Jos peli esimerkiksi lupaa opettaa lapsille kirjaimia, kannattaa ihan ensin tarkistaa, onko sovellus edes suomenkielinen. Kielipelistäkään ei ole kovin suurta hyötyä, jos pelaaja ei ymmärrä siitä alun alkaenkaan mitään.

Hyviä esimerkkejä tämän kategorian peleistä:

Pikku Kakkosen Eskari, opettaa matikkaa, kirjaimia, musiikkia ja englantia. Runsaasti huolella tehtyä sisältöä.

Leiki numeroilla Mikko Mallikas! Numeroita, lukumääriä ja laskemista opettava leikkisä peli alle kouluikäisille.

Moka Mera Lingua, opettaa alle kouluikäisille useita eri kieliä leikin ohessa. Oppimista voi tehostaa toistamalla sanoja ja fraaseja lapsen kanssa yhdessä ääneen.

Code the Robot. Save the Cat. Koodauksen alkeita, ongelmanratkaisua ja loogista ajattelua harjoittava sovellus. Alkaa helpoilla tehtävillä ja vaikeutuu vähitellen.

Tekstittömät tiedepelit

Luonnosta, eläimistä, avaruudesta tai vaikkapa ihmiskehon toiminnasta kiinnostuneet lapset tarttuvat varmasti mielellään aiheesta tehtyyn tietopeliin.

Esimerkiksi Tinybop ja Learny Land ovat pelifirmoja, jotka tekevät tietopelejä alle kouluikäisille. Peleissä tutkitaan aiheena olevaa asiaa konkreettisesti tökkimällä ja liikkuvia kuvia katselemalla. Voidaan esimerkiksi syöttää ihmishahmolle ruokaa ja seurata sitten, miten ruoansulatusjärjestelmä toimii. Tai sitten tutkitaan luontoa eläinten puuhia seuraten.

Tekstiä on yleensä hyvin vähän, joten jos leikistä haluaa saada jotakin ihan oikeita oppeja irti, kannattaa aikuisen olla paikalla vastaamassa lapsen kysymyksiin ja kertomassa, mitä ruudulla tapahtuu.

Hyviä esimerkkejä tämän kategorian peleistä:

Tinybopin tutkiskelijan kirjasto, sovellussarja, josta löytyy oma äppinsä monen eri tieteenalan tutkimiseen.

Miten ihmiskeho toimii? Tutkitaan ihmiskehoa ja sen osia.

Miten dinosaurukset elivät? Tutustutaan eri dinosauruksiin sekä paleontologin työhön.

Tietokirjamaiset pelit

Joskus pelin ja kirjan ero hämärtyy. Tällöin äpsi saattaa sisältää hyvinkin paljon tekstiä ja vain vähän pelillisiä ominaisuuksia. Toisaalta pienet pelilliset osiot keventävät kivasti tekstien lukemista.

Tämän kategorian pelit hyödyttävätkin usein vähän isompia lapsia.

Kokemukseni mukaan näiden pelien ongelma on usein suomen kielen taso. Tekstit on usein käännetty suomeksi joltakin muulta kieleltä eikä lopputulos aina mielestäni vastaa tietokirjan kielen kriteereitä.

Näitä pelejä saisi olla suomeksi enemmänkin!

Hyviä esimerkkejä tämän kategorian peleistä:

Spoofy, suomalainen tietoturvaa lapsille opettava seikkailupeli. Pelata voi suomeksi tai ruotsiksi.

Naiset, jotka tekivät historiaa, pelissä tutustutaan historiallisten naisten elämäntarinoihin ja saavutuksiin.

Little Mouse’s Encyclopedia, tutkitaan lähiluonnon kasveja ja eläimiä.

Majakka, tunnetaitoja ja itsetuntemusta käsittelevä sovellus.

Pelit, joista oppii leikin lomassa ja aikuisen avulla

Nämä pelit ovat pienten lasten mielestä usein niitä parhaimpia. Ei minkään asian opettelua, vaan silkkaa hauskuutta. Tarkkaavainen aikuinen saattaa silti löytää niistä jotakin opettavaista.

Kyseessä voi olla vaikkapa sairaalaan, kauppaan tai maatilalle sijoittuvat roolileikkipeli, johon on ujutettu mukaan oikean maailman asioita. Tai sitten lapsen mielestä hassut pelihahmot ovatkin aikuisen näkökulmasta jotakin muuta, esimerkiksi alkuaineita tai oikeita kasveja.

Idea siis on, että lapsi leikkii sovelluksella, miten haluaa, ja aikuinen viimeistelee oppimiskokemuksen keskustelun kautta, jos tuntee siihen tarvetta.

Sairaalapeli voi esimerkiksi olla oivallinen tapa valmistautua lapsen omaan lääkärikäyntiin lääkärin instrumentteihin ja sairaalamiljööseen tutustuen. Maatilapeliä pelatessa taas voi esimerkiksi aloittaa keskustelun ruoan alkuperästä ja luontopelin ohessa keskustella sääilmiöistä ja vuodenaikojen vaihtelusta.

Hyviä esimerkkejä tämän kategorian peleistä:

Toca Hospital, sairaalapeli, jossa pääsee tutustumaan lääkärin välineisiin ja eri osastoihin sairaalassa.

Pango Kumo, pelihahmo on söpö pilvi, jonka avulla tutustutaan sääilmiöihin ja veden kiertokulkuun.

Dr. Panda Farm, pelissä pyöritetään omaa maatilaa ja samalla opitaan hieman siitä, mistä ruoka tulee.

Toca Lab: Elements, pelissä leikitään hassuilla ötököillä, jotka tarkemmin tarkasteltuina ovatkin alkuaineita.

Moka Mera Emotions, lapselle hauskana filtteriäpsinä näyttäytyvä sovellus onkin aikuisen ohjauksessa oivallinen työväline tunnetaitojen harjoitteluun!

Pepi Bath 2, opetellaan henkilökohtaista hygieniaa kylvettämällä ja siistimällä pelihahmoja.

Hienomotoriikkaa ja itse oivaltamista

Ihan pienimmillekin on tehty pelejä, ja nekin voivat olla opettavaisia! Nyt ei opetellakaan matikkaa tai koodaamista, vaan vanhemman avustuksella tehdään palapelejä ja katsellaan iloisia kuvia.

Taaperopeleillä lapsen kanssa voi harjoitella hienomotoriikkaa ja vaikkapa värejä tai eläimiä.

Lapsi raahaa sormellaan oikean muotoisen palasen samanmuotoiseen koloon ja vanhempi sanoo ääneen muodon nimen ja värin. Tai sitten lapsi painaa possun kuvaa ja saa hahmon liikkumaan. Vanhempi sanoo eläimen nimen. Näin sitä opitaan!

Hyviä esimerkkejä tämän kategorian peleistä:

The Very Hungry Caterpillar – Shapes and colours, värejä ja muotoja Pikku toukka paksulaisen kanssa.

Onni & Ilona: Iloiset palaset, yksinkertainen palapelisovellus taaperoikäisille.

Kategoriat:1–2-vuotiaille, 3–4-vuotiaille, 5–6-vuotiaille, 7–8-vuotiaille, Opetuspelit, Pelit, Sovellukset

Avainsanat:lukeminen, matikkapelit, oppimispelit