Sosiaalinen media on viimeisen vuosikymmenen kuluessa kietoutunut osaksi elämäämme niin, ettemme aina edes tajua, milloin olemme somessa ja milloin emme.
Esimerkiksi viestisovellukseksi aiemmin mielletyn Whatsappin muuttuminen somemaisemmaksi tempaisi monet pienetkin lapset osaksi some-maailmaa ilman, että vanhemmat välttämättä heti huomasivat mitään.
Myös lasten pelaamien pelien sosiaaliset elementit saattavat tulla joillekin vanhemmille yllätyksenä.
Alati muuttuvat palvelut ja taajaan julkaistavat uudet some-alustat eivät tee vanhemmuudesta helppoa.
Mihin palveluihin lapsen voi päästää, ja ennen kaikkea milloin?
Ikärajat eivät ole aukottomia
Aloitetaan yksinkertaisesta säännöstä eli ikärajasta. Useimman sosiaalisen median palvelun ikäraja on 13 vuotta.
Tämä ikäraja ei kuitenkaan ole kenenkään kasvatusalan asiantuntijan asettama, vaan pelit ja nettipalvelut tykkäävät läntätä käyttöehtoihinsa tuon ikärajan lakiteknisistä syistä.
Yhdysvalloissa lapsia koskeva nettilainsäädäntö koskee alle 13-vuotiaita, joten tuon ikärajan ylittävien käyttäjien turvallisuudesta ei tarvitse huolehtia yhtä tarkasti kuin nuorempien kohdalla.
Pelkkään ikärajaan luottaminen on muutenkin hieman huteralla pohjalla, sillä 13 vuoden maaginen raja ei automaattisesti suojaa ketään. Netin nurjaan puoleen voi törmätä ihan hyvin 14- tai vaikka 16-vuotiaanakin.
Mielestäni netin turvataitojen sekä käytöstapojen hallinta ovat ikärajaakin tärkeämpiä asioita ennen sometaipaleen aloittamista.
Käyttötapa ja valvonta ratkaisevat
Tiktokit, Whatsappit ja Youtubet ovat käytössä niin monella alle 13-vuotiaallakin, että painetta niihin pääsemiseen nousee alakoululaisten lasten perheissä helposti.
Suurin virhe on ladata uusi sovellus pikaisesti ja antaa lasten touhuta sen kanssa itsekseen. Toisaalta myös kaikkien somejen täyskielto ilman minkäänlaista joustoa voi olla ongelmallinen juttu lapsen kaverisuhteiden ja ihan perhesuhteidenkin kannalta.
Lasten some-hommissa perheen yhteisten sääntöjen luominen ja toimiva keskusteluyhteys ovatkin tosi oleellisia asioita.
On nimittäin suuri merkitys, millaista sosiaalisen median palvelua käyttää, kenen kanssa ja millä yksityisyysasetuksilla:
- Esimerkiksi vanhempien hyviksi toteamien Youtube-kanavien seuraaminen ja kommentin laittaminen kivaan videoon on erilaista somettamista kuin omien videoiden julkaisu ja kommentoinnin vastaanottaminen.
- Yksityinen Instagram sukulaisia varten on eri asia kuin julkaisujen tekeminen omilla kasvoilla tuhansien vieraiden silmille saati viestittely vieraiden ihmisten kanssa.
- Kaverien yhteinen Whatsapp-ryhmä on mukava juttu nuoremmillekin lapsille, mutta kaikille avoin julkaisukanava ystäväporukan touhuista samassa palvelussa ei ehkä niinkään.
- Tiktok pienen alakoululaisen vapaassa käytössä ei ole hyvä juttu, mutta voisiko niitä videoita katsoa joskus yhdessä vanhemman puhelimesta?
Youtuben ei tarvitse välttämättä olla lapsen omassa puhelimessa.
Missä somea käytetään?
On myös hyvä huomata, ettei sosiaalisen median sovelluksen tarvitse olla lapsen omassa kännykässä.
Sosiaalisia elementtejä sisältävien palveluiden käytön voi tarvittaessa kieltää nuoremmilta lapsilta kokonaan kodin ulkopuolella tai jopa oman huoneen rauhassa.
Jos alakoululainen on esimerkiksi Youtubessa tai pelaa peliä, jossa keskustellaan muiden pelaajien kanssa, voi palvelun käytön rajata vain kotioloihin vanhempien valvovan silmän alle.
Vaikka lapsi olisi jo isompi, täytyy silti aina välillä muistaa kysyä, mitä some-elämään kuuluu. Myös teini tarvitsee vielä aikuisen läsnäoloa ja tukea, vähän valvontaakin, vaikka jo itsenäisesti somessa pyörisikin.
Mannerheimin lastensuojeluliitolla on hyvää materiaalia tästäkin aiheesta. Lapset sosiaalisessa mediassa -jutussa muun muassa muistutetaan, ettei sosiaalinen media sinällään ole paha asia, vaan ongelmat liittyvät usein palvelun käyttäjien huonoon käytökseen. Jutussa on myös hyviä keskusteluvinkkejä.
Lue Viihdevintiöiden juttuja eri some-palveluista:
Kategoriat:Vinkkipankki, Yleiset artikkelit
Vinkki: Näin poistat kanavat lapsen Whatsappista 
Onko lapsesi ruutuaika useammin puuhaamista vai möllöttämistä? 
Näin valjastat puhelimen lasten liikuttajaksi silloin, kun ”ei ole mitään tekemistä” 
Tarkoin valittu pelipaikka voi tehdä lapsen ruutuajasta parempaa 
Vastaa