Pelaamisen lisäksi meidän perheessämme pyritään myös lukemaan mahdollisimman paljon. Iltarutiineihin kuuluu useamman kerran viikossa ääneen lukeminen, mutta kolmasluokkalainen lukee tietysti jo itsekseenkin.
Tähän mennessä olemme toimineet niin, että paksummat kirjat kuten Harry Potterit ja sen sellaiset luetaan ääneen ja vähän ohuemmat teokset lapsi lukee itsenäisesti. Joskus lukemiseen pitää vähän houkutella. Siihen paras keino on tietenkin hankkia mahdollisimman houkuttelevia kirjoja.
Pyysin poikaani listaamaan lastenkirjoja, joita 9-vuotias on kuluneen syksyn aikana lukenut itse ja pitänyt lukemastaan.
Josko näistä olisi lukuvinkiksi muillekin värikkäistä, humoristisista (ja ohuista) kirjoista tykkääville lapsosille.
LUE MYÖS: Näitä kirjoja meidän kolmasluokkalainen suosittelee, osa 2
Kivat pippalot, Apo Apponen!
Juhani Känkänen, Teos
Apot ovat olleet jo vuosia kestosuosikkeja, joita luetaan yhä uudelleen. Tämä uusin on yhtä hulvaton ja värikäs kuin edellisetkin. Tekstiä on palasteltu runsaan kuvituksen sekaan niin, että vasta-alkajakin jaksaa lukea itse.
Lapsen kommentti: “Tämä on ihan 5/5. Kirjan päähenkilö on poika, joka järjestää juhlat. Apo Apposissa on aina paljon vitsejä. Mun mielestä kirjassa on sopivasti tekstiä 6-8+-vuotiaille, jotka osaa itse lukea. Myös kuvat on erittäin vitsikkäitä.
Koira nimeltään Kissa tapaa kissan
Tomi Kontio, Elina Warsta, Teos
Sympaattinen jatko-osa Kissa-nimisen koiran ja sen puliukkoystävän tarinaan. Satu on lämminhenkinen ja ajatuksia herättävä. Lapsi luki sen kannesta kanteen kerralla, vaikka väittikin ensin, ettei se kiinnosta.
Lapsen kommentti: “Tälle kirjalle antaisin tähtiä 3/5. Paras kohta kirjassa oli se, kun kissa sai itse päättää oman nimensä. Parissa kuvassa on outoja yksityiskohtia. Aina kun olin lukenut yhden aukeaman loppuun, katselin kuvia jonkin aikaa.”
Hetki ennen kuin maailma muuttui
Jenni Pääskysaari, Matti Pikkujämsä, Otava
Kirja sisältää valikoiman sivun-parin tietoiskuja maailmaa muuttaneista tapauksista aina alkuräjähdyksestä lähtien. Kansien välissä on hyvä valikoima tiiviitä lukupätkiä ja oikeaa tietoa.
Lapsen kommentti: “Tähtiä 3/5. Tässä kirjassa on ihan parhaat kuvat. Kirja on muutenkin hyvä. Kaikista mieleenjäävin tarina on nimeltään Emoji-vallankumous. Siinä oli tyyppi, joka halusi omannäköisensä emojin, kun kavereillakin oli. Se lähetti pyynnön, ja seuraavassa päivityksessä se löysi emojien joukosta itsensä eli hahmon, jolla on huivi päässään.”
Tatu ja Patu, kauhea hirviö-hirviö ja muita outoja juttuja
Aino Havukainen ja Sami Toivonen, Otava
Tatun ja Patun kanssa ei meillä kerta kaikkiaan voi mennä pieleen. Nämä luetaan aina moneen kertaan.
Lapsen kommentti: “Täydet 5/5. Kirjassa on monta satua, jotka kaikki on tosi tosi tosi hyviä. Parasta on hirviö, joka on tehty hirviöistä. Siinä on esimerkiksi Loch Nessin hirviö ja Skylla. Myös Ilsen hilseestä kertova riimiruno on hauska.”
Mestarietsivä Peppunen, Kuuttoman yön jättiläinen
Troll, Nemo
Peppunen on itselleni uusi tuttavuus ja positiivinen yllätys. Tässä sarjan toisessa osassa on 88 sivua, mutta lapsi luki sen yhtenä iltana. Teksti on isoa ja sitä on tehtävien ja kuvien kanssa juuri sopivassa suhteessa.
Lapsen kommentti: “Tämä saa tähtiä 3/5. Kirjassa on kaksi tarinaa, jotka liittyvät tavallaan toisiinsa. Molemmat on salapoliisijuttuja. Kirjassa oli pari tehtävää, joihin ei tarvita kynää. Peppupäinen etsivä on maailman oudoin tyyppi.
Sankaritarinoita (kaikille)
Taru Anttonen ja Milla Karppinen, Into
Olen jäävi arvioimaan tätä kirjaa, sillä olen itse yksi sen neljästätoista kirjoittajasta. Parin sivun mittaisia sankaritarinoita on luettu meillä kuitenkin innolla, sekä ääneen että itsenäisesti. Tarinat ovat herättäneet kotona myös keskustelua.
Lapsen kommentti: “Annan tälle tähtiä 4/5. Kirjassa on paljon tarinoita tyypeistä, jotka on tehneet jotain erityistä tai arvokasta, mieleenjäävää. Paras on tietenkin tubettaja Roni Back. Suosittelisin kirjaa kaikille 7-12-vuotiaille. Tai vanhempikin voi lukea esim. 5-6-vuotiaille.”
Vastaa