Pelit ja vehkeet ovat ihan mahtavia, mutta niiden kanssa puuhatessa täytyy muistaa myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Itselle sopivan ruutuajan säätely, hyvää fiilistä tarjoavan sisällön valinta ja ymmärrys laitteiden ja sovellusten ”koukuttavista” mekanismeista ovat oleellisia juttuja, eikä kukaan ole niin diginatiivi, että hallitsisi homman heti syntymästä alkaen ilman opastusta.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, tässäkin tarvitaan aikuisen apua ja opastusta. 

Mielestäni oleellista on nimenomaan ohjata lasta ajattelemaan näitä asioita itse pelkkien aikuisilta satelevien rajoitusten sijaan. Jonain päivänä auktoriteetti nimittäin kaikkoaa ja äppien ja pädien kanssa on pärjättävä ihan itse.

Olen käyttänyt lukuisia hetkiä aikaa selittääkseni lapselle, miksi meillä on sellaisia digisääntöjä kuin on.

Esimerkiksi ruutuaikaa ei kelloteta, jos liikunta, uni, lukeminen ja läksyt sujuvat. Nämä neljä mainittua asiaa ovat nimittäin niin tärkeitä, että niille on löydyttävä aikaa oli ruutuaikaa sitten paljon tai vähän.

Toisena esimerkkinä mainittakoon äppien valinta kännykkään. Youtubea on saanut alkaa käyttää vanhempien valvonnassa jo aiemmin kuin sovelluksen 13 ikävuoden raja on saavutettu, mutta Tiktokiin ei meillä ole asiaa ollenkaan.

Perusteluna tähän on ollut sekä palveluiden sisältö että tietoturva, joihin olen halunnut lapsen oppivan kiinnitämään huomiota. Ikärajan sokea noudattaminen ei ole mielestäni mikään turvallisuuden tae, vaan sisältöä on katsottava tarkemmin, sekä julkaisijan että käyttäjän yksilöllisyys huomioiden.

Nämä asiat ovat hankalia joskus itsellekin saati lapselle. Toistoa ja keskustelua tarvitaan, sekä mielestäni myös rentoa otetta. Ei se nimittäin niin vakavaa ole, jos joskus menee niska jumiin tai yöunet jäävät aiottua lyhyemmiksi hetkellisen peli-innostuksen takia. (Itsellenikin on käynyt joskus näin, ja selvitty on.)

Pääasia on, että elämässä säilyy tasapaino ja digitekemiset yleisesti ottaen aiheuttavat enemmän hyvää kuin pahaa oloa. 

Alkuun digihyvinvointiasioissa pääsee pohdiskelmalla lapsen kanssa yhdessä vaikkapa seuraavia juttuja:

– Miksi lempisovelluksen tai pelin pariin on kiva palata. Tuoko tekeminen aina hyvän olon vai onko pelissä jotain, mikä ”pakottaa” kurkkimaan sovellukseen säännöllisesti?

– Milloin viimeksi tarkastit notifikaatioasetukset? Kaikkiin kännykän ilmoituksiin ei tarvitse reagoida heti, sillä jatkuvat keskeytykset eivät tee hyvää ajattelulle. 

– Onko viihteelliseen digitekemiseen käytetty aika sopiva suhteessa muuhun elämään? Onko pelissä mahdollisuus esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpitoon? 

– Onko pelisessioiden välissä sopivasti verryttelytaukoja ja onko päivittäistä liikuntaa tarpeeksi?

– Missä tilanteissa ollaan offline? Milloin on kohteliasta olla kokonaan vilkuilematta kännykkää. 

Kategoriat:Vinkkipankki, Yleiset artikkelit

Avainsanat:digihyvinvointi, digivanhemmuus, kasvatus, lapset