Kokosimme lapsen kanssa taannoin listan kirjoista, joita hän on tykännyt lukea itse. Voit lukea postauksen täältä!

Koska kokemukseni mukaan 9-vuotiaita pelihirmuja ei ole aina ihan helppo saada kirjojen pariin, päätimme koota yhdessä toisenkin listan lasta viime aikoina innostaneista kirjoista. Osan olen lukenut ääneen, osan hän on lukenut itse.

Meillä on muuten sellainen sääntö, ettei iltaisin ennen nukkumaanmenoa enää katsota laitteita, mutta sängyssä saa lukea mielin määrin mitä haluaa. Näin kirjojen kahlaamiselle on jäänyt arjessa hyvin aikaa.

Lukeminen on mielestäni sen verran tärkeä juttu, etten ole suostunut vielä säännöstä kauheasti joustamaan. Tietysti toivon, että muksu innostuu lukemisesta niin, että tapa kantaa vielä silloinkin, kun vanhempien urputukselle ei enää anneta painoarvoa.

Kuningas Faravidin testamentti ja Tufunus avaruudessa

Heikki Lehikoinen, Emmi Jormalainen, Teos

Ihmisten seassa muina koirina seikkailevat mainiot karvakorvat tutkivat ihmislapsikaverinsa kanssa historiallisia arvoituksia. Kirjoissa on huumoria, taidokasta kielenkäyttöä ja jännästi vinkasautettua historiatietoa. Sukelluslabradori Tufunus tutkii on kerrassaan hieno kirjasarjalöytö!

Nämä kirjat luin lapselle ääneen. Pysähdyimme monta kertaa keskustelemaan tarinasta sekä lapselle uusista sanoista.

Lapsen kommentti: Annan pisteitä 4/5. Päätyypit on kivoja. Paras hahmo on Tufunus, koska se on söpö ja innokas labradori. Tufunus mokaa usein, koska se tekee juuri ne asiat, joita ei saisi tehdä.

Maros on kuin Tufunuksen vastakohta, mutta ne ovat silti kavereita. Se on myös hassua, että päähenkilö Amin vanhemmat jättävät sen aina koirien hoidettavaksi.

Tarina tuo mieleen monia tunteita; välillä on jännää, välillä iloista ja joskus surullistakin. Suosittelen kirjaa yli 6-vuotiaille.

Kiepaus, Kaipaus ja Keikaus

Vuokko Hurme, Kustantamo S&S

Aivan ihana, mielikuvitusta kutkuttava fantasiasarja, jonka viimeisen osan saimme iltasatukirjana vasta loppuun. Huimaa-sarjan kirjoissa voi odottaa tapahtuvan mitä vain, vaikka maailman kääntyvän ylösalaisin.

Tarinalla on mielestäni myös tärkeä yhteiskunnallinen sanoma muiden auttamisesta ja yhteistyön tärkeydestä vaikeassa tilanteessa, joka voi kohdata ketä tahansa maailmassa. Kirjat olivat sopivan jänniä ja herättivät keskustelua lapsen kanssa mm. ympäristöasioista.

Lapsen kommentti: Tämä sarja on ihan 5/5! Kirjat ovat tosi jänniä, paras niistä on viimeinen eli Keikaus. Toivon kuitenkin, ettei Keikaus olisi oikeasti viimeinen, vaan että kirjoja tulisi vielä lisää.

Päähenkilöt ovat lapsia. En yhtään tiedä, miten minä ja kaverit selviytyisimme, jos joutuisimme samaan tilanteeseen kuin ne. Jaan ja Lenna ovat tosi rohkeita ehkä uhkarokeitakin.

Paras kirja ikinä ja Kaikkien aikojen kirja

Miklu, Otava

Tubettaja-Miklun eli Mike Bäckin teokset eivät aikuisen näkökulmasta ehkä ole kirjallisuushistorian suurimpia merkkiteoksia, mutta hei, NE SAAVAT LAPSET KIRJOJEN ÄÄREEN! Kiitos Miklu!

Uusin, Kaikkien aikojen kirja, tuli joulupukilta ja ensimmäinen, Paras kirja ikinä, koluttiin jo aiemmin. Lapsi luki itse molemmat yhdeltä istumalta, joten mitä sitä muuta voi kuin toivoa lisää tätä.

Lapsen kommentti: Pisteitä 5/5. Kirjoissa on hauskoja juttuja. Ne ovat aika samanlaisia, paitsi että kakkoskirjan joka luvun alussa on runo tai vitsi.

Luku voi olla vain yhden sivun mittainen ja joskus kesken kirjoittamisen on tapahtunut jotain, minkä Miklu onkin kirjoittanut kirjaan.

Itse katson tosi paljon Miklun videoita. Suosittelen kirjaa yli 7-vuotiaille, jotka tykkäävät Mikestä.

Maailman parhaat kaverin päiväkirja, kirjoittanut Rowley Jefferson

Jeff Kinney, WSOY

Tämä teos on Neropatin päiväkirjojen uusi sukulainen. Nyt ääneen pääsee Gregin paras ystävä Rowley.

Kirjassa on paljon kuvia, sopivasti tekstiä ja hauskoja juttuja. Lapsi ei ollut tästä joululahjakirjasta ensin kauhean innostunut, mutta luki sen läpi nopeasti silti. Myöhemmin hän halusi kertoa kirjan tapahtumista vanhemmillekin. Kirja on paksu, mutta tekstiä ei ole lapsen näkökulmasta uuvuttavuuteen asti. 

Lapsen kommentti: Pisteitä 4/5. Luin tämän kirjan tosi nopeasti, kahdessa päivässä. Kuvia on paljon. Päähenkilö Rowley on kiva, mutta sen kaveri on usein sille ilkeä.

Minulle on joskus kauan sitten luettu Neropatin päiväkirjoja, mutta niitä ei ole pakko tietää, jos haluaa lukea tämän kirjan. Silloin tosin menee vitsi kirjojen samanlaisuudesta ihan ohi. 😀 

Kategoriat:Kirjat, Muut

Avainsanat:lastenkirja