Sovellusten käyttäjistään keräämä tieto mietityttää minua usein. Olen pohtinut asiaa erityisesti nuorten pelaajien ja netinkäyttäjien näkökulmasta, mutta aihe on niin vaikea ja monimutkainen, että siihen on ollut hankala tarttua.

Tietoturva ja yksityisyys ovat kuitenkin asioita, joista täytyy yrittää pitää kiinni varsinkin lasten kohdalla. Itse olen miettinyt asian niin, että lapseni saa itse isompana päättää, kenelle hän haluaa tietojaan luovuttaa. En tee päätöstä hänen puolestaan.

Toisaalta mistä voi edes tietää, mitä lapseni käyttämät pelit lopulta saavat meistä tietää ja miten firmat tätä tietoa nyt tai tulevaisuudessa käyttävät? Ikävä kyllä, ei täysin varmasti oikein mistään. Ihan tumput suorina ei asian suhteen kannata silti jäädä ihmettelemään.

Keräsin listaksi tärppejä aiheesta.

Lue myös: TikTok – Pitäiskö lapsi päästää suosittuun videopalveluun vai ei?

1. Lähes kaikki sovellukset keräävät jotakin tietoa

Kerättävä tieto voi liittyä esimerkiksi siihen, miten kauan pelaaja peliä pelaa tai viipyvätkö pelaajat vaikkapa jossain vaikeassa kohdassa keskimäärin niin kauan, että peliä pitäisi helpottaa. Nämä tiedot eivät yhdisty kehenkään yksittäiseen henkilöön, vaan voivat isona tietomassana auttaa pelin tekijöitä pelin kehittämisessä paremmaksi.

Toinen ääripää on sitten some- tai kuvanmuokkaussovellus, johon käyttäjä saattaa ladata itsestään hyvinkin paljon yksityistä tietoa kuvia ja videoita myöten. Yritykset voivat sovellusten kautta saada tietoonsa myös käyttäjiensä sijaintitiedot, asuinpaikan sekä nettisurfailun ja -tykkäysten mukana paljon muutakin tietoa ihmisen elämästä.

Tällaisten tietojen soisi päätyvän vain luotettaville tahoille.

2. Lainsäädäntö ei koske kaikkia sovelluksia samalla tavalla

Yhdysvalloissa ja EU:ssa lainsäädäntö määrittelee sen, miten tietoa sovellusten käyttäjistä voi kerätä ja miten sitä saa käyttää ja tallettaa.

Esimerkiksi USA:ssa voimassa on Children’s Online Privacy Protection Act eli Coppa, laki, joka määrittelee sen, miten alle 13-vuotiaista lapsista saa kerätä tietoa.

USA:n ja EU:n ulkopuolella julkaistujen sovellusten keräämien tietojen käyttöä koskee useimmiten kunkin julkaisumaan lainsäädäntö. Vaikka suomalaisille tarjolla olevien sovellusten pitäisi periaatteessa noudattaa EU:nkin lakeja, on valvonta vaikeaa.

Ei siis ole yhdentekevää, onko sovellus julkaistu Suomessa tai vaikkapa jossain löyhemmin tietoturvaan tai jopa ihmisoikeuksiin suhtautuvassa maassa.

3. Hyvä lastenpeli kehuskelee sillä, ettei se kerää lapsista turhaa tietoa

Kannattaa aina lukea sovelluskaupan esittelyteksti. Monet lastenpelifirmat kertovat auliisti tavoistaan ja syistään kerätä pelaajista tietoja. Tämä on nimittäin myyntivaltti vanhemmalle, joka on ehkä huolissaan lapsensa yksityisyydestä.

Se, että sovelluskaupassa pelin ikäraja on 13+, kertoo ettei kyseessä ole lastenpeli. Itse miettisin pienelle lapselle peliä ladatessani jännittävän sisällön lisäksi myös tätä näkökulmaa. Coppa ei suojaa aikuisten sovellusten käyttöä, sillä niiden tekijä ainakin periaatteessa olettaa käyttäjien olevan vähintään teini-ikäisiä.

Tämä kannattaa muuten tiedostaa silloinkin, kun antaa lapsensa kirjautua väärällä iällä sosiaalisen median palveluun.

4. Kaikki, mitä nettiin laittaa…

Vanha sääntö siitä, ettei netistä saa sinne kerran laittamiaan asioita pois, koskee erityisesti sosiaalista mediaa. Mistään ei voi aivan satavarmasti tietää, miten sosiaalisen median palvelu sinne kerran laitettuja kuvia tai henkilötietoja ehkä tulevaisuudessa käyttää.

On mahdollista, että käyttäjien sovelluksiin lataamia kasvokuvia käytetään esimerkiksi kasvontunnistusteknologioiden kehittämiseen tai somen käyttäjätietoja hyödynnetään muuten vain arveluttavalla tavalla ihmisten luokitteluun.

Kiinalaista Tik Tokia muun muassa on kritisoitu käyttäjiensä profiloinnista sekä homoseksuaaleiksi tai vammaisiksi luokittelemiensa käyttäjien sisällön piilottamisesta. Suomessa esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta. Tik Tok on muutenkin ollut paljon otsikoissa ahnaasta käyttäjätietojen keräämisestään ja tietoturva-asioista johtuen.

Kävisin lapseni kanssa todella huolellisesti läpi someen sopivat asiat (ja miettisin niitä itsekin kahdesti) ennen kuin lastani palveluun päästäisin.

5. Harkinta kannattaa

Paniikkiin ei liene aihetta, mutta tietoturva-asioita on syytä silti joka kodissa miettiä. Nämä asiat kuuluvat kansalaistaitoihin, niin vaikealta vyyhdiltä kun ne saattavat tuntuakin.

Lähtökohtaisesti niin pääsee jo pitkälle, että käyttää kriittistä harkintaa sen suhteen, mitä tietoja ja kuvia nettiin tai muihin sovelluksiin itse lataa. On myös hyvä harkita, mitä oikeuksia uudelle sovellukselle haluaa antaa ja miksi sovellus käyttöoikeutta eri tietoihin pyytää. Kaikkeen ei tarvitse suostua. Tätä täytyy tietenkin muistaa tolkuttaa myös lapsille.

Eikä sovellusta kannata koskaan ladata pelkän hauskuuden tai ilmaisuuden perusteella tuosta noin vain. Sovelluksen taustojen tutkimiseen kannattaa käyttää kriittistä ajattelua ja muutama minuutti aikaa, vaikka ”kaikki kaverit” palvelussa jo olisivatkin.

Kaikkein parasta olisi, jos sovellukset valittaisiin lapsen kännykkään aikuisen kanssa yhdessä.

Lue myös: Lastenpeli Spoofy on viihdyttävä tietopaketi kyberturvallisuudesta

Kategoriat:Vinkkipankki, Yleiset artikkelit

Avainsanat:sosiaalinen media, tietoturva