Minun on pitkään pitänyt kirjoittaa Vuokko Hurmeen Huimaa-sarjasta. Kirjoja on jo kaksi, ja luotettavasta lähteestä kuulin, että jatkoakin on luvassa.

Ihanaa, että tällaista kirjoja tehdään Suomessa!

Kiepaus ja Kaipaus (Kustantamo S&S) tarjoavat fantasiaa alakouluikäisille. Kiepaus kertoo Lenna-tytöstä, joka elää ylösalaisin kääntyneessä maailmassa. Maa on ylhäällä ja taivas alhaalla.

Suuri osa ihmisistä on sinkoutunut alas taivaalle, ja jäljelle jääneet elävät nurinkurisissa taloissa yrittäen selviytyä. Jatko-osa Kaipauksessa Lenna perheineen etsii uutta kotia.

Molemmat kirjat ovat olleet meillä sekä äidin että 8-vuotiaan suosikkeja. Aloimme lukea Kiepausta heti julkaisun jälkeen vuosi sitten ja silloin lapsi halusi keskeyttää tarinan hetkeksi heti alkuunsa.

Kuvaus tutun tuntuisen maailman kääntymisestä tarvitsi kai hieman sulatteluaikaa.

Sittemmin olemme ahmineet kirjat iltaisin ääneen lukien, ja uusia lukuja on pitänyt posmittaa lapselle jopa kammottavien uhkailujen saattelemana:

”Lue vielä yksi luku tai luen itse!”

Vaikka kirjat kertovat ihmisten elämästä katastrofin keskellä, on tarina lopulta aika arkinen. Kirjoissa käsitellellään Lennan kaverisuhteita, kuvaillaan ruokaa jota hänen maailmassaan syödään ja kerrotaan elämänmenosta muutenkin mielikuvitusta kutkuttavasti.

Mukana on myös jännitystä, mutta Lennan ympärillä on koko ajan turvallisia aikuisia ja nuorelle lukijalle jää varmasti tarinan perusteella kuva, että kaikenlaisista tilanteista voi selvitä. Kaipausta lukiessa saa myös käsityksen siitä, miltä tuntuu jättää tuttu ja turvallinen ja aloittaa uusi elämä täysin vieraan kulttuurin keskellä.

Hurme kirjoittaa vetävästi, ja tarina pitää aikuisenkin otteessaan. Iso plussa jaettakoon tarinoiden sekaan piilotetuista kirja- ja elokuvatärpeistä! Lapsi oli aivan pähkinöinä huomatessaan, että Lenna oli lukenut samoja kirjoja kuin hän.

Koska itse olen tällainen keski-ikäinen täti-ihminen vain, päästetään vielä lopuksi kohderyhmä ääneen. Tokaluokkalainen kuvailee Kiepausta näin:

”Kirja oli tosi hyvä, koska se oli niin paksu. Onneksi ei tarvinnut lukea itse. Mun lempihahmo on Jaan, koska sillä on hieno punainen tukka.

Ei olisi kiva elää väärinpäinmaailmassa, mutta vaijereilla liikkumista voisi kokeilla. Ne söi kärpäsentoukkakakkuja, hyi! 

Mun kukaan kaveri ei ole lukenut tätä kirjaa vielä. Aion suositella sitä. En toivo kolmatta osaa, koska Kaipauksessa oli hyvä loppu. Mutta jos kolmas osa tulee, pyydän äitiä lukemaan sen.”

Kategoriat:Kirjat, Muut