Vinkki: Näin teet kompromissin ärsyttäviä kännykkäpelejä kinuavan lapsen kanssa

Mitä pienempi lapsi, sitä tärkeämpää, että vanhemmat valitsevat pelit, joita pelataan. Tämä mahdollistaa rennon suhtautumisen ruutuaikaan sekä sen, että lapsen voi antaa toisinaan huoletta pelailla ilman vanhempaakin.

Joskus käy tietenkin niin, että lapsi on tyytymätön vanhempien tekemiin pelivalintoihin. Kaverit saattavat saada pelata isommille tarkoitettuja pelejä, ja pelitön lapsi tuntee jäävänsä ulkopuoliseksi porukasta.

Meillä kiistaa on viime aikoina aiheuttanut Dragon Village -peli, jota monet Testitenavan noin 6-7-vuotiaista kavereista tuntuvat pelaavan.

img_2669

Kyseessä on free-to-play-peli, jossa keräillään lohikäärmeitä. Peli on ihan hauska, mutta en pidä siitä, että se mainostaa melko aggressiivisesti lisäostoja.

Peli tuntuu muutenkin hieman turhan addiktoivalta pienille lapsille, joten en halua, että lapsi pelailee peliä mielin määrin omalla kännykällään esimerkiksi ulkoillessaan. Myös kotona olevan peli-iPadin haluan pitää lapsiystävällisenä niin kauan kuin mahdollista, sillä Tenavalla on lupa pelata sillä itsekseenkin.

Keskustelimme Dragon Villagesta useaan otteeseen eikä asia tuntunut unohtuvan sitten millään. Lapselle tuntui olevan hyvin tärkeää päästä vertailemaan kavereiden kanssa lohikäärmeitä ja saavutuksia.

Päädyimme siis kompromissiin: Latasin Dragon Villagen omaan kännykkääni ja sovimme, että peliä pelataan minun valvonnassani vähän aikaa joka aamu ja joka ilta.

(Lohikäärmeenmunat tarvitsevat hautumisaikaa useamman tunnin, joten kun laitamme ne tekeytymään illalla, voimme kliksautella ne auki aamulla. Aikaa yhteen pelisessioon kuluu korkeintaan 5-10 minuuttia.)

Kun lapsi haluaa esitellä kavereilleen omaa peliään, hän tekee sen meillä kotona eikä pihalla.

img_2663

Myönnän miettineeni tovin, joutuuko lapseni kiusatuksi, koska hän ei saa peliä itselleen ja mukaan pihalle kuten kaverit.

Mitä vielä! Lohikäärmepelin rajoittaminen iltoihin ja aamuihin on toiminut meillä mitä mainioimmin. Lapset jopa keksivät pihalla tehdä oman ”Dragon Villagen” katuliiduilla asvalttiin ja ”pelata” peliä manuaalisesti ilman kännyköitä.

Piirretyt munat kuulemma kuoriutuivat jo kauppamatkan aikana, joten itse tehty Lohikäärmekylä oli siinä mielessä jopa parempi kuin kännykkäpeli.

Suurin hyöty kompromissista on mielestäni kuitenkin se, että lapsi oppii pelin etenevän ihan kivasti vähemmälläkin pelaamisella eikä kännykkää tarvitse kaivaa esiin joka kerta, kun peli lähettää muistutuksen.

Lue myös: Ikärajat eivät kerro kaikkea – Miksi kielsin lapseltani smurffipelin?



Kategoriat:Vinkkipankki, Yleiset artikkelit

Avainsanat:, , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: