Oppiiko se nyt ollenkaan puhumaan – pohdintaa taaperoista ja älylaitteista

vaavijapadiTörmäsin taannoin Helsingin Sanomissa uutiseen tutkimuksesta, jonka mukaan tabletinkäyttö hidastaa lasten puhumaan oppimista.

”Lapsen puheen kehitys hidastuu merkittävästi jokaista älylaitteella käytettyä puolta tuntia kohden”, kertoi otsikko.

Väite kuulosti sen verran raflaavalta, että oli pakko lukea itse juttukin. (Ja okei, myönnetään, kyllä siinä hieman kauhun hikikin pintaan nousi, kun mietin, kuinka monta hetkeä lapseni on ikinä tabletin ääressä viettänyt.)

Kun otsikon aiheuttamasta tykytyksestä selvisi, saattoi hieman hengähtää. Puheen kehitys ei uutisen mukaan hidastunut jokaista puolituntista kohden ikinä vaan jokaista päivittäistä puolituntista kohden.

Lisäksi tutkimuskohteena olivat vauvat ja taaperot, iältään 6-24 kuukautta, joten tällaisen hieman isomman lapsen vanhemman ei olisi tarvinnut panikoitua.

 

Tarkkaa tietoa ei ole vielä tarjolla

Kiinnostukseni oli silti herännyt, sillä minun on hyvin vaikea uskoa, että älylaitteista lähtisi jotakin mystistä lapsiin vaikuttavaa puhumattomuussäteilyä. Tästä on todisteena ihan jo se, että esimerkiksi monet puheterapeutit käyttävät älylaitteita työssään lasten kanssa. Millainen toiminta siis tarkalleen ottaen puheen kehitystä hidasti?

Otin yhteyttä kanadalaisen The Hospital for Sick Childrenin tiedottajaan, joka hoitaa kyseessä olleiden tutkijoiden mediasuhteita ja esitin tarkentavia kysymyksiä muun muassa siitä, miten lapset olivat tutkimuksen aikana laitteita käyttäneet.

Selvisi, että itse tutkimusta ei ole laajasta uutisoinnista huolimatta vielä edes julkaistu eikä siitä tällä hetkellä ole saatavilla enempää tietoa.

Aiheesta julkaistun tiedotteen mukaan tutkimustulos perustuu kyselyihin, joita on tehty 894:n kanadalaistaaperon vanhemmalle vuosina 2011-2015. Tutkijoiden mukaan tarvitaan kuitenkin vielä lisäselvitystä siitä, mitkä mekanismit puheen viivästykseen vaikuttavat.

Tiedotteen perusteella voitaneen varovasti olettaa, että tähän mennessä tutkimuksen kohteena on ollut puhtaasti laitteen parissa käytetty aika, ei sisältö tai se, kenen kanssa lapset ovat laitteita käyttäneet.

Itseäni kiinnostaisi mediasisällön laadun vaikutus tutkimustuloksiin. Ja aivan erityisesti haluaisin tietää, viivästyykö puhe myös niillä alle kaksivuotiailla, jotka käyttävät laitteita yhdessä aikuisen kanssa.

Näihin kysymyksiin vastausta joutuu kuitenkin vielä odottamaan.

 

Yksin vai yhdessä ja kuinka pitkiä aikoja?

Koska vauva tarvitsee puhumaan oppiakseen jonkun kommunikoimaan kanssaan, ei liene ihan yksi ja sama, istuuko hän laitteellaan yksin vai puuhaileeko yhdessä vanhemman kanssa.

On aivan eri asia laittaa lapsi selaamaan vaikkapa YouTubea itsenäisesti kuin pelata hänen kanssaan yhdessä opettavaista taaperopeliä, jonka kulkua vanhempi ehkä vielä sanoittaa lapselle.

Ensimmäisessä tapauksessa lapsi viettää aikaa mahdollisesti arveluttavan mediasisällön parissa ilman ihmiskontaktia, toisessa hän oppii uusia taitoja ja on vuorovaikutuksessa vanhemman kanssa samalla tavalla kuin vaikka yhdessä pikkuautoilla leikkiessä tai kirjaa lukiessa. Ei ihan samanarvoista tablettiaikaa, väittäisin.

Jos tutkimukseen osallistuneet alle kaksivuotiaat uppoutuivat laitteisiinsa yksin pitkiksi ajoiksi, eivät tulokset vaikuta ainakaan näin maallikon järkeen edes kauhean odottamattomilta. Puoli tuntia tai jopa useampi puolituntinen joka päivä on vauvalle pitkä aika puuhailla yhtään mitään ihan yksinään. Se, mikä rooli tabletilla yhtälössä on, vaatii ainakin tällä hetkellä tarjolla olevien tietojen valossa selvennystä.

En siis vielä nyt julkaistun tiedon takia huolestuisi, vaikka taaperon kanssa olisikin tullut silloin tällöin katseltua tabletilta valokuvia tai tutkittua ikäryhmälle sopivia sovelluksia.

 

Otsikko on vain otsikko

On hyvä, että lasten mediatottumuksia ja erityisesti pienten lasten älylaitteiden käyttöä selvitetään, sillä aiheesta on olemassa toistaiseksi vain vähän tutkittua tietoa.

Tutkimuksia käsittelevät uutisjutut kannattaa silti lukea huolella. Vetävästi otsikoidut artikkelit innostavat toki tiedostavia vanhempia klikkaamaan, mutta saattavat myös aiheuttaa turhaa huolta silloin, kun uutisten selailija ei malta lukea otsikkoa pidemmälle.

Tässäkin tapauksessa tutkimustulos koski ainoastaan hyvin pieniä lapsia, jotka käyttivät laitteita varsin pitkiä aikoja. Lisäksi paljon tarpeellista taustatietoa aiheen tiimoilta jäi vielä kokonaan saamatta.



Kategoriat:Vauvat, Vinkkipankki, Yleiset artikkelit

Avainsanat:, , , ,

1 vastaus

  1. Hei ja kiitos hyvästä tekstistä! Tätä asiaa tulee mietittyä oman kaksivuotiaan kanssa, jota tabletti ja sieltä tulevat pikku kakkosen musiikkiohjelmat kovasti kiehtoo. Älylaitteiden käytön vaikutuksesta lasten puhumattomuuteen löytyy varmasti monenlaista pohdintaa, (tutkimusta ei sitten niinkään) myös siitä miten vanhempien somessa käyttämä aika korreloi lasten puheen kehityksen kanssa. Tätä pohdin lyhyesti taannoisessa bloggauksessani, tsekkaa jos joudat!

    http://juhaniteras.blogspot.fi/2016/07/puhumaan-oppimisesta-sanoista-ja.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: