Olen runomaussani hieman lapsekas: Pidän paljon eläinrunosta ja riimittelystä. Onneksi kuusivuotiaalla Testitenavalla on samanlainen maku.

Joskus aiemmin olenkin kirjoitellut, miten kerta kaikkiaan höpsöinä olemme Kirsi Kunnaksen tuotantoon. Tapanani on  ollut lukea lapselle runoja joka ilta ennen nukkumaan menoa.

Nyt saimme tavalliseen kissa-, koira- ja possupainotteiseen runorepertuaariimme vaihtelua. Teoksen julkaisema upea lastenrunokirja Ennen näkymättömiä eläimiä pitää sisällään tukun lyhyitä runoja runsaalla kuvituksella rytmitettyinä.

Runot kertovat eläimistä, joista tuskin kukaan on koskaan kuullutkaan. Mukana ovat könttökinttu, vauhkahyyppä ja kuukurkko, vain joitakin mainitakseni.

Runojen takana on kirjailija Ulf Stark, kuvituksesta vastaa Linda Bondestam. Hienon työn suomennoksen kanssa on tehnyt Liisa Ryömä.

”Siis onks nää oikeita eläimiä?!”

Olemme törmänneet tiimiin ennenkin, ja tykänneet kovasti. Kirjassa on hauskan mystinen mutta silti sympaattinen tunnelma. Mieleen tuli tosiaan se jo mainittu Kirsi Kunnas, mutta kivasti vinksahtaneella tavalla. Kuvitus on värikästä ja runsasta. Sen avulla runojen oudot öttiäiset todella heräävät eloon.

Testitenava oli runoista mielissään, ja kirja hulahtikin ensimmäisen kerran läpi kahtena iltana juuri ennen nukahtamista luettuna. Eläimet ja kuvat kiinnostivat lasta kovasti. Jokaisella sivulla piti tutkia tarkasti, missä ja millainen runossa mainittu otus on. Myös eläinten luonnollisia elinpaikkoja ja sitä, ovatko ne ylipäätään oikeita vai eivät, pohdittiin.

Runot on nimetty niissä esiintyvien eläinten mukaan ja hassut sanat tuottivat välillä vaikeuksia äidinkin kielenkannoille. Yksi hupaisa ohjelmanumero olikin, kun vasta lukemaan opetteleva lapsi halusi tavata runojen nimet itse ääneen. Siinä sitä sitten arvuuteltiin, menikö oikein vai ei. Kaksisuuntaknasu.

Kategoriat:Kirjat, Muut

Avainsanat:eläinrunot, lastenrunot, runot, Ulf Stark