Jos jotain olen lapsista oppinut, niin ainakin sen, että ne tykkäävät toistosta. Meillä uni ei iltaisin tule ilman Tiitiäistä.

Riiminero Kirsi Kunnaksen tuotantoa on tahkottu perheessämme ilta toisensa jälkeen jo neljän vuoden ajan, ja kaikki vaihtelu nokkelaan mutta ajan myötä vähän puuduttavaan iltasatupakettiin on tervetullutta.

Kuten kuvasta näkyy, kotonamme on jo jonkin verran Kunnaksen tuotantoa. Viimeisin, tänä syksynä ilmestynyt Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät tuli korvaamaan viimeisen parin vuoden ajan iltalukemistona ollutta Tiitiäisen runolelua.

Aiemmin hankittuja teoksia on tullut luettua vähemmän, vaikka on niitäkin läpi käyty. Kissa- ja koiraystävien sekä Runolelun eläinlorut nyt kuitenkin ovat Testitenavan mielestä niitä kaikkein kutkuttavimpia, ja molempien kirjojen kuvituskin ihan huippua, modernia ja humoristista. (Kuvittajana Runolelussa on Christel Rönns ja Koiraystävissä Pia Westerholm.)

Kirjaa on luettu niin, että lapsi osaa Runolelun kirjaimellisesti ulkoa ja muuntelee runoista omia versioitaan. Myös takakantta on pitänyt paremman puutteessa lukea, sillä lapsi on todella halunnut imeä pahvikantisesta lastenkirjastaan joka pisaran irti.

”Tänään on juuri oikea aika muurahaisen lentää kuuhun ja tehdä siellä semmoinen taika, että näkkäriä sataa suuhun.”

Tiitiäisen kissa- ja koiraystäviin on otsakkeensa mukaisesti koottu erityisesti Kunnaksen kissa- ja koira-aiheisia runoja. Anti on tasalaatuista ja tarjoaa oivan loruotoksen Kunnaksen ystäville. Kirjassa on pari vanhoista kirjoista tuttua runoa mukana, mutta se ei häiritse, koska suurin osa oli kuitenkin lapselle uusia tuttavuuksia. Sitä paitsi vanhasta suosikkikirjasta tutut runot tuovat kuvituksen tärkeyttä  esille. Testitenavasta oli äärimmäisen hauska verrata, miten “linnut lensivät selälleen” kummassakin kirjassa. (Rönns on piirtänyt linnulle lentokoneen, Westerholmin elikko luottaa omiin siipiinsä.)

Lukijankin hermo lepää uusia rutiiniriimejä tavatessa. Ainoa huono puoli kirjassa on se, että sitä pitää sängyn reunalla lukea valot päällä. Kaikkea kun ei (vielä) osaakaan ulkoa.

Kysymyksiä, joihin voit joutua vastaamaan:

Syökö kissat ihan oikeasti hiiriä?
Mitä tarkoittaa murheet?
Miksi possu itkee, kun sillä on nälkä?

Tiitiäisen kissa- ja koiraystävät (WSOY 2014)
Tiitiäisen runolelu (WSOY 2002)

Kategoriat:Kirjat, Muut

Avainsanat:eläinrunot, tiitiäinen